Pyhän Hengen Kappeli

Pyhän Hengen kappeli sijaitsee Pyhän Hengen kirkon raunioissa. Samalla tontilla sijainneesta Pyhän Hengen Hospitaalin ylläpitämästä Pyhän Hengen talosta löytyivät ensimmäiset tiedot jo 1390-luvulla.

Pyhän Hengen talo kuului Pyhän Hengen Hospitaali-järjestölle, jonka pääpaikka sijaitsi Roomassa Pyhän Pietarin Hautaa vartioivassa pyhiinvaeltajien leirissä. Sen tehtävänä oli Kristillisen sanoman levittämisen ohella auttaa köyhiä, sairaita ja vanhuksia. Pyhän Hengen talon toiminta lakkasi uskonpuhdistukseen 1500-luvun alkupuolella. Kruunulle siirtyneelle tontille päätti Ruotsi-Suomen kuningas Juhana III rakentaa kirkon suomenkielisille turkulaisille. Pyhän Hengen kirkon rakennustyöt käynnistyivät 1588 kuninkaan rahoituksen turvin.

Kuninkaan kuoltua pari vuotta myöhemmin rahoitus tyrehtyi. Keskeneräisen kirkon rakentamista jatkoivat turkulaiset omin varoin, mutta hitaasti. Kirkko paloi keskeneräisen 1600-luvun alussa ja lopulta Pietari Brahe määräsi edelleen keskeneräisen kirkon purettavaksi 1600-luvun puolivälissä.

Pyhän Hengen talo sen tontille rakennettavaksi aiottu kirkko ja maaperässä oleva hautausmaa unohtuivat ja katosivat aikakirjoista. Tontilla 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset lopulta toivat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä niitä ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessa.

Kaivauksissa nostettiin ylös lähes 650 vainajaa, jotka ovat uudelleen haudattuina tänään Pyhän Hengen kappeliin. Samoin kappelissa sen 1588 rakennetun edelleen koskemattoman muurin takana on edelleen haudattuina lukuisia vainajia.